Morre kirjailijana

Julkaisen kaunokirjallisuutta nimellä Hanna Morre. Tietokirjoittaminen ja toimittaminen tapahtuvat Hanna Matilainen -nimellä.

Omat julkaisuni:

Metsän kuningatar -novelli, Usva 4/2012
Jos sais kerran reissullansa -novelli, Ursula 1/2013, Osuuskumma
Rafael-novelli, Steampunk! Höyryä ja helvetinkoneita, 2013, Osuuskumma
Mitä kummaa – opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon -tietokirja, 2014, Avain (ks. Wikipedia)
Rakelin päätös -novelli, Käärmeenliekit – suomalaisia lohikäärmetarinoita, 2015, Osuuskumma
Käsi kädestä -novelli, Steampunk! Silintereitä ja siipirattaita, 2016, Osuuskumma
Tuonen tahto -romaani, 2016, Osuuskumma
Sanojen taa teljetty -novelli,  Murtumia maisemassa, 2017, Osuuskumma
Tivoli Tuska -novelli, Sirkus Synkkä, 2018, Osuuskumma
Härkätanssi -novelli, Kiima, 2020, Osuuskumma

Teksteistäni sanottua:


"Toinen muiden ylitse nouseva novelli on Hanna Morren Rafael, joka on yhtä aikaa haikea ja karmiva. Novelli antaa ajattelemisen aihetta. Siitä voisi tehdä kiinnostavaa analyysia vaikkapa äitihahmoista ja naisihanteista, mutta myös siitä, miten novellin päähenkilön Rafaelin elämään tietyn seikat vaikuttavat ja millä lailla."
- Todella vaiheessa -blogi, 2013

"Morren kerronnallinen ratkaisu antaa novellille muista antologian tarinoista selkeästi erottuvaa dynaamista jämäkkyyttä, jota korostaa äidin salaperäisen eksistenssitason ohella kerrassaan upea, arvoituksellinen loppuratkaisu." (Rafael-novellista)
- Kannesta kanteen, sivuista sivuille -blogi, 2013

"Mitä kummaa on toimiva perustietopaketti monenlaisille lukijoille. Se sopii spefiin vasta tutustuvalle käsitteitä selkiyttämään, asiasta jo innostuneelle ja fandomin toiminnasta kiinnostuneelle tai vaikka sellaiselle jonka työn puolesta on hyvä olla kartalla kirjallisuuden suuntauksista. Vähän kokeneemmatkin spefin lukijat voivat löytää hyviä kirjavinkkejä."
- Satun luetut -blogi, 2014

"Teksti on helppolukuista ja vain kevyesti tietokirjamaista, mikä tekee siitä helposti omaksuttavaa ja myös nuoremmille lukijoille ja genreen perehtymättömille sopivaa." (Mitä kummaa -teoksesta)
- Taikakirjaimet-blogi, 2014



"Mitä kummaa - Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon on nimensä mukaisesti juuri sitä. Se ei kerro tyhjentävästi kaikkea vaan ohjaa tiedonhakua ja esittelee jokaista ilmiötä muutamalla lauseella niin, että ihan tavislukijakin saa käsityksen mistä puhutaan. Matilainen onkin selvästi panostanut kirjalliseen ilmaisuunsa, sillä pieneen tilaan on saatu mahtumaan uskomaton määrä faktaa sen tuntumatta kuitenkaan kuivalta."
- Yöpöydän kirjat -blogi, 2015 

"Morren teksti on sujuvaa ja sen tunnelmaan on helppo päästä sisälle. Se on yksityiskohdiltaan tunneuskottavaa, varsinkin äidin syyllisyydentunne, ja olen varma, että jos suomalainen nykykirjallisuus traagisine ihmiskohtaloineen uppoaa tyyliltään, niin myös Tuonen tahto."
- Taikakirjaimet-blogi 

"Hyvin mukavaa luettavaa. Näppärän pituinen, semisti seko ja ihanasti välillä julma." (Tuonen tahto -romaanista)
- Rossin lukucorneri -blogi, 2017

"Tarinan loppu yllätti minut tyystin. En aio paljastaa loppuratkaisua, mutta viimeisillä sivuilla suuni loksahti auki ja minun piti jäädä hetkeksi miettimään, mitä oikein oli tullut luettua. Minun on annettava Morrelle pisteet oveluudesta, sillä minua onnistuttiin sumuttamaan aikalailla juonen suhteen." (Tuonen tahto -romaanista)
- Tuntematon lukija -blogi, 2016

"Kerronnassa toimii mainiosti se, miten Tytti ja Timo vuorotellen kertovat, joten poikkeavat katsantokannat ja persoonat erottuvat. Pariskunnan toisistaan eroavat odotukset, tulkinnat ja toimintatavat hahmottuvat lukijan oivallusmahdollisuuksia kunnioittaen." (Tuonen tahto -romaanista)
- Tuijata.Kulttuuripohdintoja -blogi, 2017

"Kirja siis on todella hyvä. Tarina on hyvin kerrottu, kieli on sujuvaa ja helppolukuista. Tunnelma kasvaa ja muuttuu koko ajan, eikä yllättäviltä käänteiltäkään vältytä. Loppua kohden vauhti kiihtyy, ja kun tarina loppuu, lukijaakin hengästyttää. Tuntui todella siltä, ettei kirjaa voi laskea kädestään; halu tietää mitä tapahtuu seuraavaksi kasvoi liian suureksi. Tarina on onneksi melko lyhyt, eli kertasessio on mahdollinen. Ja kun sitten tarinan loputtua laski kirjan kädestään, jäi sen luoma tunnelma ajatuksiin loppupäiväksi." (Tuonen tahto -romaanista)
- Nörttitytöt-blogi, 2016

"En ole kauhun ystävä, mutta toisinaan teen poikkeuksia. Morren kirja on yksi niistä, enkä katunut päätöstäni hetkeäkään. Samaan aikaan kun Timo ja Tytti vajosivat tarinassaan yhä syvemmälle omiin henkilökohtaisiin suonsilmiinsä, minä kuuntelin herkeämättä, kuumeen ja kerronnan aiheuttamat kylmät väreet selkärangassa kiemurrellen. Oli pakko saada tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu." (Tuonen tahto -romaanista)
- Katu päättyy aurinkoon -blogi, 2019


"Morre on kuvaillut pariskunnan surun niin elävästi, että lukiessani nieleskelin myötätunnon kyyneliä. Kirjan vahvuus onkin erittäin aidon tuntuisessa surutyön  sekä avioliiton kiemuroiden  kuvauksessa."
- Kirjapöllön huhuiluja -blogi, 2016 

"Morre on suorasukainen kertoja, joka nauttii yllättämisestä ja rohkeista yhdistelyistä, ja näitä ominaisuuksia esikoiskirja kuvaa hyvin. Jälleen ei-hyvän mielen kirja, jonka henkilöistä ei lukijan tarvitse pitää, ei edes ymmärtää, nauttiakseen tarinankerronnasta ja jännityksestä." (Tuonen tahto -romaanista)
- Kulttuuri kukoistaa -blogi, 2016


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti