29. tammikuuta 2016

Milja Kaunisto: Luxus (2016)

Kustantamo: Gummerus
Sivumäärä: 550
Pisteet: 5/5
Mistä minulle: arvostelukappale

Grrrr... Tämä on siis sellainen pehmeän seksikäs, kehräävä grrrr. Sillä ny se Kaunisto on ylittänyt itsensä.

Milja Kauniston Luxus on Purppuragiljotiini-sarjan avausosa. Olavi Maununpoika on nyt saanut jäädä ja ollaan 1700-luvun Ranskassa vallankumouksen kynnyksellä.
Marie on kreivitär, joka on menettänyt kaiken. Miehensä pyövelille, omaisuutensa roskaväelle.
Isidore on orpo pyövelin kisälli. Hän on ruma, miltei alinta mahdollista kastia, mutta sivistynyt ja sydämellinen.
Markiisi de Sade on... noh... Kyllä te tiedätte.
Ja koko Ranska kuohuu ja Pariisi voi olla kohtalokas paikka kenelle hyvänsä. Kenen joukoissa seisot!

Odotukseni Kauniston kirjasta olivat aika korkealla. Olihan Olavi Maununpoika -sarja todella hyvä, ja Luxus-nimi ja kansi lupaavat paljon. Hassusti minulla tuppaa olemaan niin, että kun odotukset ovat korkealla, kirjaa lukee (ainakin aluksi) suorastaan varoen ja melkein kuin vikoja hakien. En tiedä mistä se johtuu ja se tuntuu tyhmältä. Enhän minä halua pettyä. Jestas. Tästä nurinkurisesta lukutavasta huolimatta Luxus valloitti – täysin.

Rakastin kirjan jokaista henkilöä. Marieta, joka joutuu melkoisen kasvupaikan ja haasteen eteen. Isidorea, joka pohtii uraansa ja oikeuksiaan pyövelinä, ja omaa paikkaansa tasavaltaisesta Ranskassa. Markiisi de Sadea, joka on rietas, hävytön, älykäs, pelkuri, ruma – ja silti seksiä tihkuva. Pappi Momoa ja huora-Verletteä, jotka ovat korvaamattomia apuja Marielle.

Luxuksessa on oikeastaan kolme tasoa.
Ensimmäinen on se viihteellinen taso, joka on täynnä silkkiä, brokardia, seksiä, palatseja ja nautintoja ja kutkuttavia tunteita. Se on se pinta, jonka perusteella kirja olisi helppo leimata "naisten hutuksi".
Toinen taso on historiallisen faktan taso. Lukija sukeltaa sujuvasti Ranskan vallankumouksen syihin (ja jatko-osissa varmasti seurauksiin) niin poliittisella kuin tavalliselle kansalaiselle näkyvällä tavalla. Historiallinen miljöö on myös vahvasti ja realistisen tuntuisesti kuvattu hajuineen, makuineen ja tapakulttuureineen.
Kolmas taso on se, johon hyvin, hyvin harvoin törmää kirjassa, jossa nämä kaksi aiempaa tasoa ovat jo. Se on filosofinen ja älykäs taso. Ranskan vallankumouksen syitä ei vain pohdita tasolla "kuka teki, mitä teki" – vaan Kaunisto vie lukijansa vielä syvemmälle. Eikä pohdinta jää "kuka keksi rakkauden?" -tasoiselle romanttiselle huokailulle. Vallankumouksen syväsyiden lisäksi pohditaan mitä on luksus, miksi sitä halutaan, miten se saadaan, mitä se merkitsee jne. Huh! Huikea taso!

Luxus on romaani, jossa kerrankin ei lukijakuntaa pidetä tyhjäpäisenä kanalaumana. Arvostan sitä todella. Se näkyy kirjan joka tasolla, myös kielellisellä, joka on jo Olavi Maununpoika -sarjasta tuttua ronskia, rietasta ja aistikasta kieltä.

Tämä on Purppuragiljotiini-sarjan ensimmäinen osa ja vahva avaus vuoden 2016 julkaisuille. Odotan niiiiin innolla seuraavaa osaa!
Luxusta voi hyvällä omallatunnolla suositella vaativalle romaanin ystävälle, jolla on kyky heittäytyä kirjan mukaan. Luxus sopii niin miehille kuin naisillekin. Kaikkien pitäisi saada elämäänsä vähän Luxusta.
Kirsin kirjanurkassakin vaikututtiin!

HelMet-lukuhaasteesta nappaan tällä kohdan 17. kirjassa juhlitaan. Oi totisesti juhlitaan. Monellakin tapaa!

2 kommenttia:

  1. No huhhuh mikä arvio! Minä olin nimen ja selkämyksen perusteella ajatellut tämän olevan joku nykyaikaan sijoittuva mikälie, mutta tämähän on ihan muuta. Minulla on muutenkin Kauniston teokset lukematta, joten voisin ottaa myös hänet tämän vuoden lukulistalleni. Kuulostaa hyvältä ja sellaiselta historialliselta fiktiolta johon minäkin osaisin uppoutua. Kiitos!

    VastaaPoista
  2. Olen lukenut Kauniston trilogian ja tämä odottaa lukupinossa. Kiva, että tykkäsit :)

    VastaaPoista