17. toukokuuta 2015

Raportti: Morren maailman kirjoittajareissu Mathildedal, toukokuu 2015

Varoitus heti alkuun. Tämä on mainospostaus, mutta kirjoitettu täydestä sydämestä, ilolla ja vähän ylpeydelläkin.

Tänä viikonloppuna oli siis Morren maailman ihka ensimmäinen kirjoittajareissu. En ollut tätä ennen tällaista tehnyt, vaikka toki ryhmien ohjaamisesta ym. onkin kokemusta. Mutta että kokonainen viikonloppu...
Jännitti ihan pirskatisti! Murehdin vähän, että entä jos jokin meneekin pieleen ja rohkeat pioneeriasiakkaani eivät koe saavansakaan rahalleen vastinetta... Mutta rohkea rokan syö.



Reissupaikaksi valikoitui Salon alueella oleva pieni Mathildedalin kylä ja siellä oleva Mathildedalin Ruukkitehdas. Halusin paikan, joka olisi jollakin tapaa inspiroiva, tunnelmallinen ja jossa olisi hiven luksustakin. Ympäröivä luonto kansallispuistoineen ja merimaisema olivat siihen omiaan.



Halusin myös kirjoittajilleni täysihoidon. Niin, että ei tarvitse murehtia mistään. Voi keskittyä vain kirjoittamiseen. Niinpä pakettiin kuului monipuolinen aamiainen, herkullinen keittolounas salaatteineen ja illallinen ravintola Ruukin Krouvissa.

Aamiainen... Örp!
En voi sanoa itseäni järin kokeneeksi matkailijaksi, mutta monissa paikoissa olen kyllä ollut niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Enkä missään ole kohdannut sellaista palvelua, kun Mathildedalissa sain. Koko kirjoittajaryhmänikin oli todella tyytyväinen palveluun ja kuulinpa jonkun suunnittelevan vinkkaamista työkavereille, kokouspaikaksi, kesälomareissuun...

Ensinnäkin meidän tarpeemme kirjoittajina otettiin täydellisesti huomioon. Pidettiin huolta, että meillä on rauhallista työskentelytilaa, ja tarjolla jatkuvasti kahvia ja teetä. Emäntämme Krista Gustafssonin mottoja taitavat olla "Ihan kuinka teille sopii!" ja "Ihan kuinka haluatte!". Aamiainen ja lounas oli järjestetty niin, että kukin meni itselleen sopivaan aikaan. Oli otettu huomioon, että teemme luovaa työtä ja hyvää inspiraatiohetkeä on turha katkoa joustamattomalla aikatauluttamisella. Illallisaika sovittiin ryhmän kanssa yhdessä ja olihan se kiva mennäkin porukalla syömään.



Huoneet olivat sisustettu ihastuttavan vanhahtavaan tyyliin. Oli viileähköä (mutta joka huoneessa lisäpatteri, jos paleli liikaa), mutta se sopi ainakin minulle. Viileässä nukkuu hyvin, kun on lämmin peitto.

Pioneeriporukkani oli aivan mahtava! Osallistujia oli kuusi (reissuille otan korkeintaan 11 henkeä) + minä. Juttua piisasi viikonloppuna laidasta laitaan, tulimme keksineeksi muutaman uuden kirjallisuudenlajinkin. Tunnelma oli välitön, intiimi, jokaista osallistujaa kunnioittava.



Henkilökohtaisesti koin todella mahtavan fiiliksen lauantaina, kun olimme meille varatussa isossa tilassa kirjoittamassa. Kaikki olivat täysin keskittyneitä omaan työhönsä. Kuului vain tasainen näppäimistön rapina. Joku haki joskus kahvia/teetä.
Jos kirjoitan itse luovaa tekstiä kotona työpäivänä, niin saan kasaan noin 1000 sanaa. Se on verrattaen hyvä määrä minulle. Arvatkaapa paljon kirjoitin tuona lauantaina? Yli 2000 sanaa!! Ihan järjetöntä! Ja luonnollisestikin olin tarvittaessa apuna kurssin osallistujille. Sehän se minun ensisijainen tehtäväni oli. Mutta tuota hiljaisen, luovan keskittyneisyyden atmosfääriä on vaikea kuvata. Sen ovelaa tarttumista ja huikeaa ajanjuoksua. Olen vieläkin vain niin ällistynyt. Tästä kiitos kuuluu ehdottomasti koko köörille! KIITOS!

Tällä reissulla ei ollut mitään erityistä kohderyhmää. Kirjoittajia oli eri vaiheissa olevia, erilaisia tekstejä tekeviä. Joku oli jo julkaissut konkari, joku vasta aloitteleva, joku sillä välillä. Oli tietoa ja oli kaunoa. Eri lajityyppejä – ja tietysti ne meidän keksimämme lajityypit. Niistä kuullaan vielä!

Paikalliseen kyläpubiinkin eksyttiin. Tunnelmallinen paikka!

Teetin osallistujilla pari (vapaaehtoista) harjoitusta, johon kuului vähän kirjoittamista ja paljon naurua. Sen varsinaisen käsikirjoituksen / työsuunnitelman jokainen sai pitää omana tietonaan, onhan se oma työstettävä teksti aika henkilökohtainen asia (mahdolliseen julkaisuun saakka). Tätä kaikki itsestäänselvästi kunnioittivat.
Sain kiitosta vaivaannuttavien tutustuttamisleikkien poisjättämisestä. Totta puhuakseni inhoan niitä itsekin. Aluksi esittäydyttiinkin vapaamuotoisesti, painotus kirjoittamiseen liittyen.


Olen vieläkin näissä tunnelmissa, vaikka kotiuduttani ehdin tänään esimerkiksi pestä terassin huonekalut. Tämä hyvä mieli kantaa pitkälle työpäiviini ja ennen kaikkea seuraaviin kirjoittajareissuihin. Sillä tottahan näitä on tulossa lisää! Yksi ilmoittautui jo seuraavaan, toinen pahoitteli, ettei kaavailemani ajankohta sopinut.
Ilolla vien uuden porukan Mathildedaliin 9.–11. lokakuuta 2015. Tarkempia lisätietoja siitä myöhemmin, mutta alustavat kyselyt voi lähettää minulle hanna[miumau]morrenmaailma.fi

Ja muistutan vielä, että tulossahan on se Ranskan reissu! Varaukset sinne tulee tehdä viimeistään juhannukseen mennessä!

Kun viikonloppu alkaa reippailla käsitervehdyksillä ja päättyy lämpimiin halauksiin kaikkien kesken, tietää, että jotakin maagista tapahtui. Kiitos!

7 kommenttia:

  1. Vaikuttaapas aika ihanalta viikonlopulta ihanissa puitteissa!

    VastaaPoista
  2. Mathildedal on oivallinen retkikohde, suosittelen! Siis sellaisillekin, jotka eivät voi osallistua kirjoitusreissuille :D Oivalliselta kuulostaa kyllä, ihan harmittaa, ettei sovi kohderyhmään.

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa tosi onnistuneelta! Hienoa!

    VastaaPoista
  4. 1)Hypoteesi: Lihaksien aktiivinen käyttö vapauttaa endorfiinejä, jotka rentouttavat ja saavat hyvälle tuulelle. Niitä syntyy vaikkapa fyysisessä rasituksessa ja naurun avulla. 2) Hypoteesin testaus: Viikonloppu Mathildedalin kirjoituskurssilla 3) Tulos: Erittäin totta. 4) Johtopäätökset ja pohdinta: Pitää uusia tämä kokemus. Ps. Tutkimukseni validiteetissa ja reliabiliteetissa lienee puutteita, mutta suosittelen.

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa tosi hyvältä. Olen joskus vetäytynyt muualle kirjoittamaan ja saanut paljon aikaan. Pidän mielessä kurssisi. Olisi mukava päästä joskus osallistumaan.

    VastaaPoista
  6. Sulla on ollut hyvä porukka ja itsehän olet luonnollisesti hyvä tuossa, mutta myös paikka on tajunnut mitä teette! Siinä tulet varmaan pitämään vielä monta kurssia!

    VastaaPoista