20. tammikuuta 2015

Pieni puhahdus e-kirjojen puolesta

Olen ollut viime aikoina aistivinani ilmassa hienoista e-kirjavastaisuutta. Ja ainakaan virheelliset ja puolitotuuksia kertovat uutiset eivät yhtään auta asiaa. Tässä ovat viime aikoina kunnostautuneet Hesari (ja Hesari toiste vähän samaan juttuun viitaten) ja perässä räpistellen Iltalehti.

Lyhyesti sanottuna molemmissa jutuissa kerrotaan iPadin olevan huono juttu silmille, hermostolle, unenlaadulle, empatialle ja stressinsietokyvylle. Kaksi jälkimmäistä ominaisuutta Iltalehti nostaa esiin lähteenään "eräs tutkimus". Vakuuttavaa, mutta tuttua Iltalehti-tyyliä.

Pulmana molemmissa uutisoinneissa on se, että puhutaan sähkökirjoista, mutta ei lukulaitteista. iPadia, kännykkää tai tablettia ei ole tarkoitettu pitkän tekstin lukemiseen. Sitä varten on kehitetty lukulaitteita kuten Kobo, Kindle, Sony Reader jne.

Kindle
Lukulaitteissa käytetään omanlaistaan näyttötekniikkaa, joka jäljittelee paperia ja jossa on erilainen valo kuin esim. tableteissa tai tietokoneen ruudussa. Se on silmille miellyttävämpää.
En siis yhtään epäile, ettäkö iPad aiheuttaisi esim. uniongelmia. Mutta uutisoinnissa tulisi tehdä selväksi iPadin (ja vastaavien laitteiden) ero lukulaitteisiin.

Vähän sama, jos uutisoitaisiin, että kaulimen käyttö keittoa hämmentäessä aiheuttaa rasitusvammoja, mutta ei kerrota että kaulimen sijasta kannattaisi käyttää kauhaa tai vispilää. Kaulimella toki teknisesti ottaen voi hämmentää keittoa, mutta sitä ei ole siihen tarkoitettu, vaikka se keittiöväline onkin.

Suomessa sähkökirjamyynti on käynnistynyt nihkeästi – huolimatta siitä, että myynti kaksinkertaistui viime vuonna. Syynä nihkeyteen on varmasti e-kirjan kova hinta (röyhkeästi röyhistän rinnuksiani ja sanon, että Osuuskumman e-kirjoissa hinnat ovat paremmin kohdillaan). Yhtenä hinnoitteluun vaikuttavana tekijänä on e-kirjan arvonlisävero 24%.
Lisäksi Suomesta on hankala löytää lukulaitetta! Tämän yllättäen huomasin joulun alla, kun etsin lukulaitetta äidilleni. Pixmaniasta sain tilattua Kobon. Lahja muuten osui nappiin ja äidistä tuli kertaheitolla sähkökirjojen ystävä. Tästä kuulemme ehkä myöhemmin lisää...

En halua tuputtaa lukulaitetta tai sähkökirjoja kenellekään. Kukin tyylillään. Toiset tykkäävät toisesta ja toiset toisesta. Ei siinä ole mitään väärää tai edes kovin ihmeellistä.
Mutta ne harhaluulot, väärät/vääristelevät tiedot... Ne kiukuttavat joskus.

Minäkin pidän kirjojen tuoksusta ja paperin kahinasta sormieni välissä. Sivujen kääntelystä. Kirjan – paperikirjan – tunnusta. Kyllä te tiedätte. Pidän siitä, kun kirja on uutuuttaan kiiltelevä ja vähän jäykkä kun sen sivuja kääntelee. Pidän siitä, kun käsissäni on nuhruinen pokkari, jonka tiedän lukeneeni ties kuinka monta kertaa.
Mutta vaikka luen e-kirjoja, ei minun ole tarvinnut luopua näistä tuntemuksista! Ei minun ole tarvinnut sitoutua yhteen formaattiin kirjojen kanssa. Molemmille on aikansa ja paikkansa.
Sama pätee musiikkiin. Kuuntelen musiikkia Spotifysta, mp3-soittimesta, cd-levyltä ja joskus meillä kuunnellaan lp-levyjäkin. Minulla on ilo kuunnella elävää musiikkia kotonani kahden musisoivan miehen ansiosta.

En usko paperikirjan katoamiseen (enkä cd- ja lp-levyjenkään). Paperikirja on satoja vuosia vanha konsepti. Sillä on vankka kannattajakuntansa – johon kuulun itsekin. Valtaosa kirjoista ilmestyy paperimuodossa. Se aiheuttaa myös ongelmia.
Uskon, että ostajien keskuudessa tullaan menemään siihen, että ns. keräilykirjat ja korkeakirjallisuus tullaan ostamaan (kovakantisina) paperikirjoina. Tietynlainen kertakäyttökirjallisuus ja viihdekirjallisuus taas enemmän e-kirjoina.
Omalla tavallani itse noudatan jo tätä. Haluan tiettyjä kirjoja paperisina, ne jotka uskon lukevani monesti – ja Stephen Kingin kirjat. Mutta muut pyrin hommaamaan sähkökirjoina. Jos sähkökirjan luettuani toteankin sen olleen niin hyvä, että haluan sen paperisena, niin ostan sen – ehkäpä juuri antikvariaatista tai alennusmyynneistä.

Viime kädessä minulle tärkeintä on kuitenkin tarina, todellisuuspako, lukemisen riemu, mielikuvituksen villi laukka. Ei se, missä muodossa se tarjotaan.

Toivotan kaikille lukemisen iloa – luitte siten miten, missä ja mitä hyvänsä!

14 kommenttia:

  1. Aamen! Nämä ainaiset uutiset e-kirjan mieltä korruptoivasta vaikutuksesta ovat itselleni täysin käsittämättömiä. Luen paljon kirjoja, e- ja paperimuodossa, enkä koe, että formaatilla olisi juurikaan tekemistä sisällön kanssa, ainakaan kun perusfiktiosta puhutaan. Lukukokemukseni pohjautuu aina tarinaan ja sanoihin, ei paperiin, jolle se on painettu. Ja toisaalta, jos lukukokemus onkin hieman erilainen formaatista riippuen, onko se automaattisesti paha asia? Kyllähän tarina kuulostaa erilaiselta äänikirjana kuin itse luettuna omassa päässä, tai kerrottuna nuotion äärellä mammuttien mesotessa taustalla. ;) Tietokirjat olen tykännyt vielä lukea paperisena, ja sarjakuvat, mutta hieman epäilen, että kyse on tässäkin puhtaasti tottumuksesta, ei niinkään siitä, että paperi olisi jumala.

    VastaaPoista
  2. Hyvää tekstiä! Itsekin luen paljon e-kirjoja, sekä paperisia. E-kirjat kulkevat kätevästi mukana ja hyötyä on sekin että sopii allergikollekin hyvin, eivät kerää niinkään pölyä ja vie vähemmän tilaa. :) Itse asun ulkomailla ja tavallisten kirjoen tilaaminen tosi kallista posteineen ( haluan lukea suomeksi) joten tulee ostettua e-kirjoja ja luen iPadilla, tabletilla josta säätelen valotusta silmilleni sopivaksi ja en ole vielä kokenut että se vaikuttaisi uniini, vaikka saatan lukea monia kirjoja viikossa. Ainoastaan siten että en malta mennä nukkumaan..Ja noihin muihinkin sanon että oli asia mikä vaan, vaikka vain ruan laittaminen joka päivä sekin vie hermot ja vähentää empatiakykyä..joten minusta mitä enemmän tukitaan sitä vähähemmän saisi tehdä mitään.

    Mutta mistä kukin tykkää, äänikirjoihin en vielä ole saanut makua, mutta ehkä sekin aika koittaa vielä. Saisivat vaan pudottaa sen Alv:n alaspäin, ihan typerää että se on niin korkea!

    Lukemisiin ja onneksi on noita erilaisia kustantajia, saa erilaista lukemista. Saisivat lisätä jokainen e-kirjat listoilleen! Kiitos hyvästä blogista!

    Lukeminen se vasta kannattaa...

    VastaaPoista
  3. Aamen. Ja tämä on mielenkiintoinen huomio: "Mutta vaikka luen e-kirjoja, ei minun ole tarvinnut luopua näistä tuntemuksista! Ei minun ole tarvinnut sitoutua yhteen formaattiin kirjojen kanssa."
    Niin, ei e-kirjoista tykkääminen tarkoita automaattisesti, että nyrpistäisi nenäänsä painetuille, tai että pilkkoisi kirjahyllyn saunapuiksi. Minä henkilökohtaisesti en välitä "paperin tunnusta sormissa", mutta se nyt on oma häpeäni. Muut saavat puolestani lukea kirjansa ensisijassa paperilta, mutta kuten Magdalena edellä sanoi, se tarina pysyy samana. Ja tarina on asia, joka minua ensikädessä kiinnostaa, ei kirja esineenä.

    On myös jännä huomata, että e-kirjan välttely liittyy useilla ihmisillä nimenomaan kertomakirjallisuuteen. Entäs sanakirjat netissä? Wikipedia joka korvaa ensyklopediat? Sähköisiä kirjoja ovat osaltaan nekin, mutta niihin ei liity samanlaista tunnesidettä, joten niitä voidaan käyttää aivan ajattelematta.

    VastaaPoista
  4. Jostain syystä keskustelu e-kirjoista ja lukulaitteista tuntuu pelkistyvän vastakkainasetteluun, jossa pitäisi valita jompikumpi - paperikirja tai e-kirja. Valehtelematta usean kerran on käynyt niin, että kun olen seurassa puhunut e-kirjoista tai lukulaitteista, joku kommentoi: "Joo, mutta mä en kyllä voisi luopua paperikirjoista, mä tykkään niistä niin paljon." Siis mitä? Enhän missään vaiheessa sanonut luopuvani paperikirjoista, ilmoitin vain lukevani e-kirjoja niiden lisäksi. Huoh.

    Ylläoleva nyt sellaisena yleisenä huomiona lukulaitekeskusteluun, mutta minuakin kyllä ärsyttää vääristelevä tieto lukulaitteiden ja padien eroista. Olen joutunut kyseisen Hesarin uutisen ilmestyttyä selittämään ainakin kolmelle ihmiselle kyseisten asioiden eron, he kun olivat huolissaan uneni laadusta :D

    VastaaPoista
  5. Rakastan fyysisiä kirjoja, mutta en missään nimessä aio enkä edes voi kieltää, etteivätkö e-kirjat olisi todella käteviä ja joskus mieluisampi vaihtoehto; eivät vie tilaa ja yhdessä laitteessa voi säilyttää satoja kirjoja. Jos en esim. oikein halua hankkia jotain kirjaa varta vasten omaan hyllyyni mutta tarinan haluan lukea, sen lataaminen sähköisesti on niin kätevää.

    Tunnustan olleeni joskus niitä, jotka karsastivat sähköisiä kirjoja ja perustelin suhtautumistani itselleni niillä perus "mutta eihän ne ole *oikeita* kirjoja"-väitteillä. Sitten pysähdyin miettimään, että miten niin ei muka ole? Sama tarina on kyseessä, oli se sitten paperilla tai lukulaitteella. Sen jälkeen aloin lueskella e-kirjoja itsekin ja olen oppinut tykkäämään niistä. Vielä kun sen ihan oikean lukulaitteen hankkisin (luen tällä hetkellä kännykältä), niin olisin tyytyväinen, mutta vaikeuksia tuottaa laitteen valitseminen.

    Sähköiset kirjat taitavat käydä sitä samaa läpi nyt mitä musiikki kävi aikoinaan kun siirryimme elävän musiikin lisäksi vinyyleihin, kasetteihin, CD-levyihin ja Youtubeen. Tai kun uutiset siirtyivät sanomalehtien rinnalle nettiin. Sähköistyminen ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että sen alkuperäisen arvostus lakkaisi. Hieno teksti :)

    VastaaPoista
  6. Mikäli kirjojen puolella seurataan lainkaan musiikkialalla jo nähtyjä trendejä, kirjan sähköinen muoto voi tosiaan tulla fyysisen kirjan rinnalle, kunnes alkaa pikkuhiljaa nakertamaan niiden osuutta kaikkien myytyjen kirjojen potista. Tämä tosin edellyttäisi huokeampaa hintaa e-kirjoille. Tällainen kehityssuunta ei ole huono. Se on vain uudenlainen ja erilainen. Me voimme pitää sekä appelsiineista että omenoista ilman, että meidän olisi pakko päättää kummasta pidämme enemmän. Erilaiset asiat voivat olla rauhassa rinnakkain.

    On erikoista, että tekniikan luvattuna maana pidettyyn Suomeen sähköiset lukulaitteet ovat rantautuneet niin nihkeästi. Mikäli nämä laitteet olisivat niin surkeita kuin joissain yhteyksissä on annettu ymmärtää, miksi muualla maailmassa e-kirja porskuttaa? Onko siis suomalaisiessa kirja-alan rakenteissa jotain sellaista, joka jarruttaa tätä kehitystä?

    VastaaPoista
  7. Hienoa, että kirjoitit tästä. Minäkin olen ihmetellen ja vähän kauhuissani seurannut näitä viimeaikaisia e-kirjauutisointeja. Itse en edes omista lukulaitetta vaan luen tällä hetkellä e-kirjat enimmäkseen puhelimella, laitteella, jota ei siihen käyttöön ole tarkoitettu, mutta joka kulkee aina mukana ja on siksi näppärä tuohon käyttötarkoitukseen. Laadukkaan lukulaitteen hankinnasta olen haaveillut kyllä, mutta törmännyt samaan ongelmaan, että Suomessa niitä on vaikeaa päästä esimerkiksi kaupassa kokeilemaan ja hipelöimään, mikä taas hankaloittaa ostopäätöstä.

    Minulla ei ole mitään erityistä tunnesidettä perinteiseen paperikirjaan itsessään - luen kirjoja tarinan ja sisällön, en paperin kahinan takia. Sen sijaan paperikirja saattaa kyllä yhä päätyä hyllyyni esimerkiksi kauniin ulkoasunsa vuoksi, jolloin kohtelen sitä ikään kuin jonkinlaisena collector's editionina lukemastani hyvästä kirjasta :)

    VastaaPoista
  8. Minusta tärkein pointti tässä on se, että vaikka e-kirjoja lukee, ei se tosiaankaan tarkoita sitä että paperikirjoista pitäisi luopua! Ei pidä valita jompaa kumpaa. Minulla on Kobo ja luen tällä hetkellä yhtä kirjaa sillä. Pidän laitteesta ja ajatuksesta, että kannan kirjastoa mukani. Pidän Kobosta ja pidän tavallisista kirjoista.

    VastaaPoista
  9. Minua hämmästyttää jatkuva selittäminen, että e-kirjan pitää maksaa yhtä paljon kuin paperisen,koska alv jne ...
    Tukkukaupan ja vahittäiskaupan osuus paperisen kirjan hinnasta on noin puolet. Tämä jää e-kirjaa netissä myytäessä lähes kokonaan pois. Siinä on mistä alentaa hintaa. Kuka vetää välistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh! E-kirjan ei todellakaan pidä maksaa yhtä paljon kuin paperisen. Mielestäni noin puolet paperisen hinnasta on kohtuullinen taksa. On turhaa julistaa e-kirjaa Suomessa "flopiksi", mikäli sille ei edes annetta aitoa mahdollisuutta.

      Maailmalla nähdyt 0.99$ kirjat ovat taas jo turhankin halpoja. Mielestäni kirjalla saa olla enemmän rahallista arvoa kuin kupillisella kahvia.

      Poista
  10. Olen samaa mieltä, että e-kirjojen ja paperisten välillä ei tarvitse todellakaan valita. Eihän kukaan ole vaatimassa mitään uhrauksia! Itse arvostan kirjaa esineenä, vaikka tarina onkin se pääasia (kirjahylly on ihan ehdoton tunnelman luoja omassa kodissa), mutta luen nykyään myös e-kirjoja. Ne ovat lähinnä ilmaisklassikkoja, joita ei löydy kirjastosta, mutta joita en halua myöskään ostaa. Lukulaite olisi kieltämättä ihan kätevä, mutta tähän mennessä on riittänyt se, että luen tietokoneelta ainoastaan päiväsaikaan ja näyttö himmennettynä.

    Nuo lehtien liioittelevat otsikot ovat olleet kyllä ärsyttäviä. Ihan kuin jokainen menettäisi kokonaan terveytensä tai vähintään parisenkymmentä vuotta eliniästään lukemalla sähkökirjoja :D Harmi myös jos jotkut eivät osaa lukea näitä juttuja kriittisellä silmällä vaan ottavat kaiken tosissaan, mutta kyllä lehtien pitäisi ensi sijassa ottaa vastuuta vääristellyistä faktoista.

    VastaaPoista
  11. Veit(te) sanat suustani! Minäkin olen puhisten lukenut noita juttuja, joissa tutkimuksen tapa ja tavoitteet iloisesti unohdetaan, jotta saadaan jollain lailla raflaavia otsikoita. Minä luen / kuuntelen kirjoja varmaan monissa formaateissa enkä ajatellut luopua yhdestäkään!

    VastaaPoista
  12. Hyvä kun kirjoitit tämän! Yhdyn edellisiin: e-kirja ei ole minunkaan lukemistottumuksissani syrjäyttänyt paperikirjaa kokonaan, vaan e-kirja (kuten myös äänikirja) on tullut paperikirjan rinnalle. Minä olen saanut lukulaitteen ansiosta lisää lukuaikaa, koska lukulaitetta voi kuljettaa mukana silloinkin kun paperikirjaa ei. Monet kirjat ovat joko sen verran isokokoisia etteivät ne mahdu vakiokäsilaukkuuni tai niitä haluaa kohdella ei-riepottavalla tavalla, jolloin niitä ei siksi halua kuskata ympäriinsä. Lukulaite kulkee käsilaukussani vakiovarusteena mukana ja voin lukea sitä aina kun mieli tekee, kun on hetkikin joutilasta aikaa.

    VastaaPoista
  13. Kiitos lukuisista kommenteista!
    Hinnoittelu on tosiaan melkoinen hämmästelyn aihe. ALV ei selitä kaikkea. Toki e-kirja vaatii lisätyötä (erilainen taitto ym.), mutta siinä taas ei ole painokuluja jne. Jossakin on jotakin mätää.

    Ja tosiaan ei tarvitse valita joko tai! Tänään olen lähdössä työmatkalle; luen e-kirjaa. Illalla kotona luen paperikirjaa. Jippii!

    VastaaPoista