12. marraskuuta 2014

Isaac Asimov: Säätiö (1951 / 1976)

Foundation
Suomennos: Tuulikki Lahti
Kustantamo: WSOY
Sivumäärä: 253
Pisteet: 4/5
Mistä minulle: oma ostos

Taannoin Osuuskumman väki laati sadan parhaan spefikirjan listan. Lista löytyy mm. täältä blogistani tästä. Kovin aktiivisesti en ole tullut tätä haastettani edistäneeksi, mutta vähän kerrassaan. Nyt oli vuorossa Säätiö.

Isaac Asimov lienee modernin tieteiskirjallisuuden tunnetuimpia nimiä. Säätiö on niin ikään klassikko ja muodostaa oman sarjansa. Ja sen verran tulin hurahtaneeksi, että seuraavat osat luen varmasti kunhan tästä taas joudan.

Säätiö on itse asiassa viiden erillisen tarinan muodostama kronologinen kokonaisuus. Eletään kaukana, kaukana tulevaisuudessa. Niin kaukana, että ihmiset ovat unohtaneet mistä lajimme onkaan peräisin. Psykohistorioitsija Hari Sheldon ennustaa nykyisen imperiumin tuhoa. Hän on päässyt tulokseen matemaattisella tarkkuudella. Sitä varten hän on kokoamassa Säätiötä, joka kirjaisi muistiin kaiken mahdollisen tiedon, ensyklopedian, jotta ei tarvitsisi aloittaa ihan nollasta tuhon saavuttua.
Keisarikunta ei ole lainkaan ihastunut tällaisesta ennustajasta, joka lietsoo vain paniikkia ja suorastaan uhkaa rauhaa. Sheldon on saanut kannattajia, joten hänen teloittamisensa vain pahentaisi asioita (tämänkin Sheldon on ennustanut – matemaattisella tarkkuudella). Niinpä hänet ajetaan kannattajineen maanpakoon Terminus-nimiselle planeetalle, jossa voi häärätä omiansa.

Säätiö kertoo näistä vuosista, vuosikymmenistä Terminuksella. Sheldonin ennustukset pitävät paikkansa, ja ovat aika uskottavasti selitettyjäkin. Vaikka höpötän tässä nyt matemaattisista tarkkuuksista, ei tämä suinkaan ole matematiikkajargonia, vaan ihanan kutkuttavaa poliittista kieroilua. Tästä äidyn aina hämmästelemään sitä, miksi jaksan innostua spefimaailman poliittisista kiemuroista, mutta katseeni lasittuu heti, jos pitäisi lukea meidän oikeasta, realistisesta politiikasta. Ehkä oivallan tämän vielä joskus.

Viihdyin siis Säätiön parissa erinomaisesti. Minusta tämä on teos, joka on kestänyt aikaa suunnattoman hyvin. Moni asia ja kiemura on edelleen ajankohtainen. Etenkin viimeisessä tarinassa, Kaupparuhtinaissa, tuli mieleen nykyiset kaupankäynnin vapauksista peistä taitettavat seikat.

Kahta asiaa jäin kaipaamaan. Ensinnäkin naisten poissaolo pisti silmään. Tässä taisi olla yksi ainut nainen, jolle annettiin nimi, ja hänkin oli hyvin sivuroolissa ja vaimo-asemassa. Olkoonkin, että tämä on 1950-lukulaista kampetta, niin irvailin puoliskolleni, että mitenköhän nämä ihmiset lisääntyvät, kun ei täällä tunnu olevan naisia lainkaan.
Toisekseen yhtenäinen tarina olisi ollut kiva. Onkohan sitä laatua luvassa myöhemmin? Moni hahmo oli kiinnostava, mutta heidän tarinansa jäi ihan kesken. Esimerkiksi Säätiön perustaminen/siirtyminen Terminukselle olisi ollut tosi jännä lukea. Tätä kirjoittaessani googlailin vähän lisää ja niin... Onhan siitäkin juttua!

Suomennokselle on nostettava hattua ihan erikseen. Minusta kielessä ei näy 70-lukulaisuus mitenkään. Se vain korostaa sitä, että Säätiötä on mukava lukea vuosikymmenienkin jälkeen suomeksi. Tämä ei ole käännöskirjallisuudessa mikään itsestäänselvyys.

Yllytänkin nyt kaikkia tarttumaan Säätiöön. Etenkin jos olet innostunut jossakin määrin politiikasta, ennustustodennäköisyyksistä ja yhteiskuntakritiikistä.

Säätiö-sarja:
Säätiön alkusoitto
Kohti Säätiötä


Säätiö-trilogia:
Säätiö
Säätiö ja imperiumi
Toinen Säätiö

Säätiö veitsenterällä
Säätiö ja Maa


Säätiöstä juttua myös mm. näissä blogeissa:
Taikakirjaimet
Oksan hyllyltä
Jokken kirjanurkka
Aamuvirkku yksisarvinen
Kuuttaren lukupäiväkirja

8 kommenttia:

  1. Säätiö on yhä lukematta, mutta roikkuu kyllä lukulistalla. Ymmärtääkseni Säätiötä julkaistiin aikanaan pala kerrallaan sen ajan lehdissä, joten sirpaleisuus johtuu varmaan siitä.

    Hassu yhteensattuma on myös se, että luin aamulla uutisen, jonka mukaan Säätiöstä oltaisiin tekemässä HBO:lle sarjaa Christopher Nolanin kanssa.

    VastaaPoista
  2. Itsekin luin Säätiön tosiaan lähiaikoina ja huomasin tuon tv-sarjauutisen heti perään. Siitäpä motivaatiota trilogian loppuosien lukemiseen. Minua ei naisten näkymättömyys haitannut, vaikka kiinnitinkin siihen huomiota. Ehkä näissä vanhemmissa kirjoissa on parempi, että naiset loistavat poissaolollaan, kuin että ovat läsnä esim. aikansa stereotypioina.

    VastaaPoista
  3. Mukavaa, että löysit Säätiön :)

    Bloggaan uudestaan marraskuun lopussa alkusyksyllä lukemastani koko Säätiö-sarjasta alkuperäisestä trilogiasta sen jatkoista ja etkoista.

    Hyvä huomio tuo naisen asema, mihin itse olen kiinnittänyt huomiota. Laajennusosissa naiset nousevat tyhjyydestä keskiöön Terminuksen pormestariksi ja Gaia-planetan kautta kontrolloimaan koko galaksin tulevaisuutta. Viimeisessä kirjoitetussa Säätiö-kirjassa Hari Seldonin pojantytär Wanda perustaa Toisen säätiön, eli asimovilainen maailmakin naisistuu ja tasa-arvoistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvänen aika, Jokke. Nuo on ainakin minulle ikäviä spoilereita! :(

      Poista
    2. Nuo tiedot ja henkilöiden nimet muuten löytyvät myös kirjojen takakansista eli spoileri on tarjolla myös takakannen lukijalle. Kuten myös paljon muuta.

      Poista
    3. Juurikin tuosta syystä tulee luettua takakansitekstejä vain harvoin. Onneksi kovinkaan monissa ei spoilata lukijaa tahallaan ennakkoon. Aina ei tosin voi tietää mitä mikin lukija pitää paljastuksena.

      Poista
  4. Sain tämän ystävältä syksyllä, joten jossain vaiheessa aion lukeakin. Mukava tietää, että kirja on kestänyt aikaa noin hyvin! :)

    VastaaPoista
  5. Nappasin toisen osan nyt luettavaksi. Hyvin männöö! :)
    (Siinä on nainenkin!)

    VastaaPoista