7. heinäkuuta 2013

Finncon 2013

Nyt se on ohi. Elämäni toinen Finncon. Euroopan suurimmaksi kasvanut scifi- ja fantasiakulttuurin tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Helsingissä ja teemana oli vastavoimat. Se kuvasti myös hyvin omaa Finncon-kokemustani, joka oli ihana ja katastrofaalinen.

Viime vuonna Tampereella olin vain yhden päivän, mutta tänä vuonna omistin Finnconille kaikki kolme päivää. Kokemus oli intensiivinen ja antoisa – siltä osin kun se oli onnistunut.
Iso osa ajastani meni tietysti Osuuskumman mukavassa joukossa.
Kummaa joukkoa: Jussi Katajala ja Tarja Sipiläinen
Perjantaina olin katsomassa kahta ohjelmaa.
Ensin puhuttiin Suomesta fantasiamiljöönä. Voiko Suomi toimia vampyyrien, ihmissusien, faunoidien ja muiden öttiäisten maailmana uskottavasti? Paneelin puheenjohtajana toimi Sini Neuvonen (vasemmalla) ja puhujina (vasemmalta oikealle) Maria Turtschaninoff, Elina Rouhiainen ja Annukka Salama.

Keskustelu oli tietysti kiinnostava. Maria Turtschaninoff kertoi taustoittamisestaan romaaniaan Helsingin alla varten. Teos kertoo Helsingin alla olevasta maailmasta, jossa mm. peikot asuvat. Elina Rouhiainen taas puhui romaanistaan Kesytön, joka avaa Susiraja -sarjan. Se kertoo Kainuussa elävistä ihmissusista. Tämä jäi kiinnostamaan minua eniten, sillä jostain syystä koko kirja on mennyt minulta ihan ohi korvien. Annukka Salama puhui Käärmeenlumoojasta ja hieman myös juuri ilmestyneestä jatko-osasta Piraijakuiskaajasta. Salaman teokset erottuivat joukosta eniten siinä mielessä, että Salama on kehitellyt faunoidit itse eikä nojaa juuri minkäänlaiseen kansanperinteeseen – luonnonuskonnoista hän on toki ottanut vaikutteita.

Kaikilla kolmella oli vakaa usko siihen, että Suomi voi toimia tapahtumapaikkana fantasiassa siinä missä mikä tahansa muukin maa. Enkä minäkään sitä kiistä. Olen lukenut tästä kolmikosta vain Salaman kirjan, jossa Suomi toimi hienosti, vaikka hiukan etäännytetysti (missään ei muistaakseni edes mainita tapahtumamaata).
Siinä mielessä olin hiukan pettynyt, että olisin toivonut paikalle edes yhtä aikuisille suunnatun kirjan edustajaa. Nämä kaikki olivat lanu-kirjailijoita. En halua väheksyä sitä mitenkään, mutta keskustelusta olisi voinut tulla vielä monipuolisempi.


Sitten höyryä koneeseen ja puhuttiin suomalaisesta steampunkista. Panelistit vasemmalta oikealle: Magdalena Hai, Boris Hurtta, J. S. Meresmaa ja Siri Kolu.
Tämän paneelin aikana koin varsinaisia ahaa-elämyksiä siitä, mitä steampunk oikeastaan on. Se ei ole pelkästään sitä, että lisäillään pari ratasta, korsettia ja höyrypumppua. Oleellista on myös se viktoriaanisen ajan tunnelma tietynlaisine vastakkainasetteluineen. Lyhyesti pohdittiin myös sitä, miksi steampunk tekee Suomessa nousuaan juuri nyt. Tähän oli Siri Kolulla erinomainen pointti; yhteiskunnan jakautuminen. Harva on voinut olla huomaamatta sitä, kuinka Suomessa(kin) kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa. Tämä muistuttaa 1800-luvun yhteiskunnasta. Steampunk ei ole PUNK syyttä suotta: punk on kapinaa. Se näkyy (ja sen täytyy näkyä) myös steampunk-kirjallisuudessa.
Tätä paneelia olisi seurannut sujuvasti vielä toisenkin tunnin...

Loppuperjantai kuluikin seurustellessa, shoppaillessa ja kahden kovan Osuuskumman kirjan julkkareissa.


Lauantaiaamu valkeni kauniina ja rauhallisena. Vietin pari tuntia Osuuskumman tiskin takana ja onnistuin samaan Perhonen ja jaguaari -novellikokoelmaan Aliette de Bodard'n, Finnconin kunniavieraan, nimikirjoituksenkin!
Mutta sitten iski katastrofi. Migreeni. Hiukan väsynyt olotila, painostava ilma, kuumuus, korsetti... Siinä kai ne isoimmat syyt. Oli pakko lähteä kotiin ennen kuin päivä oli ehtinyt kunnolla alkaakaan ja se oli siinä. Voi perkeleen perkele.


Sunnuntai valkenikin parempana päivänä. Olin varannut päivän vain yhdelle ohjelmalle, sillä äidinvelvollisuudet kutsuivat ja menin iltapäivästä saattamaan lasta kesäleirireissulle.


Päivän polttava ohjelma olikin tietysti kirjabloggarit vs. kriitikot. Vastakkainasettelu oli hiukan leikkimielinen ja noudatti Finnconin teemaa.
Panelistit vasemmalta oikealle: Liina Poropudas (Sivukirjasto), Anmari Viljamaa (Booking it some more), Markku Soikkeli, Vesa Sisättö ja Jussi Ahlroth.
Paneeli lähti liikkeelle väittämillä, joita puolustettiin ja kritisoitiin ajastetusti. Väittämät olivat tarkoituksella kärjistettyjä ja niitä käsiteltiin erityisen humoristisesti, mutta ei kuitenkaan vedetty hommaa ihan lekkeriksi.
Kirjabloggareita kyllä nauratti – mutta niin myös yleisöä. Lisäksi pidin Ahlrothin tyylistä vetää paneelia – tosin sisäinen nipottajani ei malta olla sanomasta, että "Jussi! Purkka pois suusta kun vedetään keskustelua!". Kaikella kunnioituksella kumminkin. Hauskaa silti oli!

Ennen alueelta poistumistani jäin kuuntelemaan Juha Jyrkästä, joka soitti heviä sähkökanteleella.
En hoksannut kysyä, että mahtaakohan tätä musiikkia olla ihan levytettynä. Pitää selvittää asia. Kuulosti nimittäin aivan mahtavalta ja suorastaan inspiroivalta kirjoitusmusiikilta.

Tältä näyttää Finncon-saaliini. Olen yhä ihan täpinöissäni ja tästä on hyvä lähteä taas kirjoitushommiin.

Huomaan yhä vahvemmin sen, kuinka kovasti olen suomalaiseen sf-fandomiin kiinnittynyt ja kiintynyt. On jotenkin vinkeä tunne, kun on löytänyt sen oman porukkansa, joka tuntuu lähes perheeltä. Ei samalla tavalla kuin se oikea (juridinen) perhe, vaan ikään kuin sellainen sieluperhe.
Nyt menee korkealentoiseksi, joten raportti on hyvä päättää tähän. Parempilaatuisia tunnelmakuvia voi käydä ällistelemässä täällä. Siellä oli hauskempaa, mitä ilmeeni antaa tässä ymmärtää:
Kuva: Henry Söderlund / Finncon 2013

Ensi vuonna sitten taas ja sillä kertaa suunnistetaankin Jyväskylään!

20 kommenttia:

  1. Kiva raportti Morre! Itse olen onnellinen että lähdin, minullehan tämä oli ensimmäinen Finncon ja kokemuksena oikein mukava. Ensi vuonna täytynee lähteä sinne Jyväskylään.

    ps. Kummalinnun munasta kuoriutui Shimo Shuntilan raapale, hyvä oli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei muuta kuin tosiaan uusiksi vaan! Finncon on ihan hyvä tapa :)

      Poista
  2. Olipa mukava lukea niistä paneeleista, joihin itse en joutanut. Kiinnostavaa ohjelmaa oli enemmän kuin sai aikatauluun mahtumaan. Twitteristä sitten sai lukea kuinka hauskaa ja kiinnostavaa toisessa salissa oli toisen ohjelman aikana. Kirottu sosiaalinen media :) Mutta näinhän se menee aina vähänkään isommissa coneissa. Sähkökannel on upean kuuloinen instrumentti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Finncon-twitterpäivityksiä kyllä kehuttiin. Pitäisikin ryhdistäytyä ja opetella hyödyntämään sitäkin paremmin...
      Kiinnostavaa ohjelmaa oli kyllä paljon!

      Poista
  3. Kivaa lukea näitä, vaikka (ja koska)ei itse mukaan päässytkään. Istahdin juuri koneelle kirjoittaakseni tuosta Rouhiaisen Susiraja-sarjan kakkososasta juttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävinkin sen lukemassa. Nyt oikeastaan se kiinnostaa entistä enemmän!

      Poista
  4. Mukava lukea tällaista kun itselläni ei ole mahdollista päästä yleensä näihin tällaisiin tapahtumiin paikalle. Huomasin Finncon- saaliissasi parikin kirjaa, jotka itseänikin kovasti kiinnostavat (ainakin Perhonen ja jaguaari) ja toivottavasti pääsen ne jossain vaiheessa lukemaankin :)

    Suosittelen lämpimästi Susiraja - sarjaa. Yllätyin positiivisesti ensimmäisestä osasta ja pidin kovasti toisestakin eli tutustumisen arvoinen sarja ainakin näin minun mielestäni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enää on vain se (ihana?) murhe siitä, että milloin nuokin kaikki ehtisi lukea...
      Ja Susirajaan tutustun varmasti!

      Poista
  5. Kuten jo muut sanoivat, mukava lukea tällaisia raportteja kun ei itse pääse paikalle!

    Tuo Koneita ja korsetteja-opus on kovin tutun näköinen. :) Kyllä se vielä päätyy mukaan kirjastosta kunhan lukupino tuosta lyhenee, steampunk nimittäin on kiehtovan kuuloinen genre. Tutustumisen arvoinen ainakin, saa sitten nähdä mitä tykkään kun siihen joskus syvennyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin suositella lämpimän puolueellisesti! ;) Olen ihan tohkeissani koko steampunk-genrelöydöstä!

      Poista
  6. Kiitos raportista!
    Harmi kyllä tuo sinun migreenisi, mutta kirjasaalis näyttää onneksi hienolta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjasaalis kohotti myös mielialaa :)

      Poista
  7. Minäkin kiitän tästä raportista! Kovasti olisin halunnut itsekin kokea tämän tapahtuman, mutta nyt kävi näin. Siksi olenkin todella iloinen, että te paikallaolijat jaksatte vilauttaa meille verhoa :)

    Ilmeisesti "kirjabloggaajat vs. kriitikot" -keskustelu toteutui kaikin puolin hyvässä hengessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se oli minusta ainakin ihan hyvähenkinen tilaisuus. Lopussa todettiin, että kirjablogit (siinä missä kirjakritiikkikin) on osa laajempaa kirjallisuuskeskustelua, jossa kaikille äänille on tilaa :)

      Poista
  8. Komppaan aiempia kommentoijia, kiitos kivasta raportista :) Mukavaa päästä kurkkaamaan tapahtumaa sinun sanojen ja kuvien välityksellä.

    Totta kai migreeni iskee juuri silloin kun ei tarvitsisi :( Onneksi et kuitenkaan ollut liikkeellä yhden päivän taktiikalla!

    Kiva kirjapino kotiinviemisenä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Migreeni tosiaan osaa sen kuuluisan kreivin ajan. Perhana sentään.

      Poista
  9. Kiva, kun näin monia raportti ilahdutti! Pitänee jatkossakin ryhdistäytyä näiden kirjatapahtumien raportoinnin suhteen :)

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  11. Lupaan jättää purkan pois ensi kerralla!

    Jussi Ahlroth

    VastaaPoista