24. kesäkuuta 2013

Stephen King: Kolme korttia pakasta (1987 / 2005)

(kirjailijan vuonna 2003 muokkaama laitos ja sen vuoden 2005 suomennos)
The Drawing of the Three
Suomennos: Kari Salminen
Kustantamo: Tammi
Sivumäärä: 468
Pisteet: 3½ /5
Mistä minulle: oma ostos

No nyt! Revolverimies ei tehnyt vaikutusta, mutta annettujen ohjeiden mukaisesti annoin kuitenkin Musta torni -sarjalle vielä tilaisuuden ja luin tämän kakkososan, Kolme korttia pakasta. Kuten pistemäärästä huomaa, en vallan hurmaantunut, mutta olihan tämä selkeä parannus ensimmäiseen osaan nähden.

Kolme korttia pakasta viittaa siihen mihin Revolverimies loppui. Tarokkikorteilla tehtiin Rolandille ennustus ja sen mukaisesti hän saa kolme seuralaista matkalleen. Tämä osa keskittyy heihin ja siinä vasta onkin kiinnostava joukko.

Ensin Roland päätyy vuoden 1987 New Yorkiin. Mukaan tarttuu Eddie, nuori narkkari, jolla on kompleksinen velisuhde. Seuraavaksi päädytään 1960-luvulle ja tavataan skitsofreeninen ja jalaton Odetta Holmes, joka sisällä asuu myös toinen persoona, Detta Walker. Viimeisenä (ja ehkä hiukan päälleliimatun oloisena, mutta tarpeellisena) tarvitaan Jack Mort, psykopaatti.
Tässä näkyy myös se, minkä vuoksi pidän Kingin jutuista niin paljon. Tyystin odottamattomia henkilöitä, jotka ovat kaikkea muuta kuin mustavalkoisia.

En vain tässä pitänyt siitä, että henkilöihin uhrattu aika ei ollut tasapainossa. Jack Mort oli tärkeä henkilö kyllä ja tärkeitä tapahtumia tapahtui Jackin myötä, mutta tilaa ei ollut. Jack Mort ei saanut kunnolla hengittää. Kun taas Eddien elämää vatuloitiin ihan tuhottoman pitkään ja alkuvaiheessa olin aluksi vähän tympiintynytkin. Ei Eddiekään turha kaveri ole, mutta en oikein tavoittanut sitä, miksi hänelle uhrattiin niin paljon aikaa.

Kiinnostavin hahmo näistä kolmesta oli Odetta/Detta, mustaihoinen, pyörätuolilla liikkuva skitso. Jotenkin ounastelen, että tämä Varjojen Leidi (Odettan/Dettan tarokkikortti) pysyy mukana pitkään. Jes! Tämä hahmo myös muuttui eniten tällä matkalla ja kiinnostuneena jään odottelemaan mitä sitten tapahtuu...

Roland, revolverimies, jäi tässä osassa hiukan statistin rooliin. Se kaiketi oli sarjan kokonaisuuden osalta välttämätöntä, mutta jäi se hiukan kaivelemaan. Noh... Rolandin vuoro tulee vielä.

Mutta kyllähän tämä nyt vahvasti näyttää siltä, että matkani sarjan parissa jatkuu. Kielen vaihtaminen vähän jännittää, mutta kai siitä kunnialla selviää. Harjoitus tekee mestarin!

Musta torni -sarja (The Dark Tower):
Revolverimies (The Gunslinger)
Kolme korttia pakasta (The Drawing of the Three)
Joutomaa (The Waste Lands)
Velho (Wizard and Glass)
Callan sudet (Wolves of the Calla)
Susannan laulu (Song of Susannah)
Musta torni (The Dark Tower)
lisäosa:
Tuulen avain (The Wind Through the Keyhole)

8 kommenttia:

  1. Hyvä, hyvä! :)
    Voi että, miten tekisi mieli lukea nämä itsekin uudestaan, mutta nyt en kyllä millään ehdi. Minä olen lukenut nämä suomeksi, joten odotan mielenkiinnolla, miltä sarja alkuperäiskielellä kuulostaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä saanko mitään tolkkua, kun ei tuo lontoo niitä vahvimpia kieliä ole. Mutta toisaalta King ei ole mikään kielikikkailija.

      Poista
  2. Mukavaa, että matkasi on jatkunut! =D Ehkäpä kolmas osa vie viimein sinut kunnolla mennessään?! Kuka tietää. Minut tosiaan hurmattiin jo tällä. Ja eihän sitä tiedä, vaikkei Musta Torni olekaan sinulle se ""The King", minulle se on, ehdottomasti, kaikista kirjoista ja kirjasarjoista. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se voi tietysti olla, että olen vain tällaista hitaasti lämpiävää sorttia :D

      Poista
  3. Olen itse lukenut näitä englanniksi, ja voin tosiaan iloksesi sanoa, ettei King näissäkään ole kielikikkailija. :3 Torneja on mukava lukea, etenkin kun ensimmäisessä kirjassa ärsyttäneet itsekeksityt termit ovat jo tulleet tutuiksi eikä niitä tarvitse ihmetellä. Kolmas kirja ei minusta ollut yhtä hyvä kuin tämä toinen, mutta minun intoni tappoi Blaine. Toivottavasti se ei sinuun vaikuta samalla tavalla! <3 Onneksi sinulla on vielä monta osaa aikaa innostua. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt kyllä heräsi mielenkiinto! Blaine? Tää on joku ihan uusi jännä kaveri :D

      Poista
  4. Blaine on kyllä aikamoinen, ja entä Oi sitten... Minä täällä hykertelen ja seuraan koukuttumistasi Mustaan torniin :)

    Voi miten odotankaan sitä päivää kun pääsen taas aloittamaan sarjan luvun uudelleen! Kunhan vain saisin hankittua itselleni ne kaksi puuttuvaa osaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä puolisko pohtii myös, että pitäisikö hänenkin lukea taas sarja uusiksi :)

      Poista