3. huhtikuuta 2013

Neil Gaiman & John Romita Jr.: Ikuiset (2006 / 2007)

Eternals 1-7
Suomennos: Jouko Ruokosenmäki
Kustantamo: Egmont
Sivumäärä: n. 220
Pisteet: 1½/5
Mistä minulle: kirjasto

Olihan tämäkin tietysti ennemmin tai myöhemmin odotettavissa; totaalinen sarjakuvapettymys. Ja vielä Neil Gaimanilta! Ehkä se vain pahensi asiaa, sillä varsinkin edellisen Sandman-kokemuksen jälkeen odotukseni olivat hyvin korkealla.

Tämä tarina kertoo Ikuisista, jotka ovat jonkinlaisia supersankareita. Ilmeisesti nämä Ikuiset ovat eri Ikuisia kuin Ikuiset yöt -albumin Ikuiset. Mitä hittoa?  Ei tässä puhuttu Unesta, Kaihosta, Kohtalosta... Osaisiko joku viisaampi valaista, että onko moka suomentajan, Gaimanin vai enkö tajunnut tulkita oikein?

En ole erityisesti supersankarien ystävä, sori vain. En pidä Batmanista, Teräsmiehestä, Hämähäkkimiehestä ym. Supersankarit hassuine asuineen eivät ole juttuni yhtään. Niissä on jotakin pullisteleva machomaisuutta ja stereotypiaa, joka on liikaa minun makuuni vaikka en itseäni noin muuten niin tyypittelyallergikkona pidäkään. Niilläkin on paikkansa, etenkin sopivalla huumorilla höystettynä. Ikuiset ei kyllä naurattanut yhtään.

Alunperin tarina on ilmestynyt seitsemänä eri lehtenä ja suomennos on koottu yksiin kansiin. Näppärä ratkaisu. Siltikin tarina oli minusta mielettömän sekava. En ottanut tolkkua oikein mistään. Keskiössä on lääketieteenopiskelija Mark Curry, joka saakin tietää olevansa Ikuinen (nimeltään Makkari – ihan oikeasti hei?!), mutta eräs toinen Ikuinen, Sprite (...), on jekun seurauksena pyyhkinyt hänen muistinsa. Mark Curry törmää seksikkääseen Sersiin, joka on myös muistinsa menettänyt Ikuinen. He ihastuvat – kuten ovat olleet ihastuneita toisiinsa Ikuisinakin, enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi. Sitten iskevät deviaanit, maailma pitää pelastaa ja Ikuisillakin on oma valtataistelunsa. Jotain tällaista.


Pidin Romita Jr.:n piirrostyylistä. Sopivan yksityiskohtaista minun makuuni. Itseasiassa piirrostyyli on parasta koko teoksessa.

Mutta isot, isot risut taitolle. Nimittäin lähes joka sivulla oikeanpuolimmaisten sivujen tekstilaatikot jäivät tuonne taitokseen siten, että tekstiä oli mahdotonta lukea. Osan teksteistä pystyi arvailemaan, mutta ei aina. Se rokotti lukunautintoa roimasti ja en tiedä voiko tässä olla osasyy sille, että jotakin meni ohi. Pohdin, että olisiko kirjaston päällystäminen vaikuttanut jotenkin asiaan, mutta en usko. Kyllä ne reunat ovat niin syvällä tuolla niteen sisässä.

Ikuiset ei ollut minun kirjani. Tulipahan nyt kuitenkin luettua loppuun asti. Ehkä supersankarien ystävä nauttii tästä enemmän.

4 kommenttia:

  1. The Endless: Ikuiset Sandman -sarjassa
    The Eternals: Ikuiset supersankarit

    Kääntynyt siis vain samaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä näkyy. Ajattelinkin, että ei kai Gaiman voi olla niin pöljä...

      Poista
  2. Eivätpä ole nämä sarjakuvatkaan enää kuin ennen, johtuuko se meistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä :D Nämä kun ovat minulle aika uusi maailma...

      Poista