30. syyskuuta 2012

Thomas Harris: Uhrilampaat (1988 / 1989)

The Silence of the Lambs
Suomennos: Hanna-Liisa Timonen
Kustantamo: Gummerus
Sivumäärä: 350 (pokkari)
Pisteet: 4½ /5
Mistä minulle: oma ostos

10 Klassikkoa ja So American -haasteiden myötä korjasin tämänkin epäkohdan ja luin Uhrilampaat. Elokuvaa en ole uskaltanut katsoa enkä tiedä uskallanko varsinkaan nyt. Sen verran elokuvasta tiedän, että filmatisointia pidetään hyvin onnistuneena ja Anthony Hopkins Hannibal Lecterinä on aivan huippu. Huolimatta siitä, että elokuva on näkemättä, mielsin tietysti Lecterin ihan Hopkinsin näköiseksi.

Yllättävän vähän tiesin kuitenkin kirjan kulusta. Uhrilampaat on kuuluisa klassikko eikä perusidean kuulemiselta ole juuri voinut välttyä. Tarinassahan siis nuori FBI-tutkija, opiskelija vasta, pyrkii auttamaan Buffalo Billiksi nimetyn sarjamurhaajan selvittämistä. Avuksi tarvitaan erittäin tiukasti lukkojen takana olevaa Hannibal Lecteria, ihmissyönnistä tunnettua ja tuomittua murhaajapsykopaattia. Siihen päättyi minunkin ennakkotietoni aiheesta, joten jännityksessä piisasi tunnetta!

Uhrilampaat on klassikko ja syystä. Jumankekkuli! En muista kyllä vähään aikaan taas pelänneeni näin paljoa. En halunnut lukea tätä iltaisin lainkaan, sillä tätä ei uniinsa halua. Harris rakentaa ja edistää tarinaansa pirullisen hyvin. Yksityiskohtia myöten tarinaa rakennetaan huolella, mutta toisinaan yksityiskohdissa oli vähän liioitteluakin. Esimerkiksi yöperhosen lajitunnistus oli turhankin selittävää.

Päähenkilöt Clarice Starling ja vastaparinsa Hannibal Lecter ovat mielettömän hyvin rakennettuja hahmoja. Hannibal jopa tavallista syvempi hahmo ottaen huomioon genren yleisen tyylin. Thomas Harrishan on kirjoittanut Hannibal Lecteristä kolme kirjaa, joista tämä on siis keskimmäinen. Haluan ehdottomasti lukea ne kaksi muutakin, sillä Hannibal on erittäin kiehtova persoona. Hienostunut, älykäs, hyvin sivistynyt – kannibaalimurhaaja. Siinä ristiriitaa kerrakseen!

Claricekin oli hyvä ja hyvin rakennettu hahmo. Liekö ollut Tähtiportin Samantha Carterin esikuva? Mielsin heidät nimittäin niin samanlaisiksi. Uhrilampaisiinkin oli väkisin koitettu vähän hivuttaa romantiikkaa Claricen ja erään hyönteistutkijan välille. Se ei palvellut taas(kaan) mitään tarkoitusta ja tuntui vähän tympeältä.

Sivuhahmoissakin piisasi hupia. Claricen pomo Crawford oli hyvä ja uskottava henkilö, ja sai tilaa juuri sen verran kun oli tarpeenkin. Mielisairaalan johtaja Chilton oli sopivan ällöttävä ja kiero. Jame Gumb oli myös kiehtova persoona, jota olisi voinut avata lisääkin.
Jameen liittyen eräs suomennoksen yksityiskohta jäi häiritsemään. Harris on todellakin hyvin yksityiskohtainen kirjoittaja, joka nimeää tarkkaan kaiken. Jamen koirasta on käytetty 'puudeli' suomennosta, joka tarkoittaa siis villakoiraa. Puudeli on arkikielinen termi ko. rodulle ja usein nimitystä käytetään muutenkin villakoiramaisista, pienistä seurakoirista yleensäkin. Niinpä siis tarkka ja asianmukainen, alkuperäistä tyyliä noudattava suomennos olisi ollut villakoira. Tiedän. Tämä kuulostaa turhanaikaiselta nillitykseltä, mutta pisti pahasti silmään, koska nimitys sotki Harrisin tarkkaa tyyliä vastaan niin pahasti ja kyseisellä villakoiralla oli isohko rooli.

Pikkunillityksistä huolimatta Uhrilampaat on hieno kauhujännäri. Yliluonnollisuutta siinä ei ole, mutta eipä se ole tarpeenkaan. Harris onnistuu olemaan kuvottava, mutta ei mässäilevä. Harvinaista, kun kumminkin puhutaan ihmissyönnistä, nylkemisestä sun muusta ällöttävästä. Hannibal Lecterin seuraan kyllä palaan vielä. Se on vissi!

P.S. Pitäisiköhän se elokuva kumminkin uskaltaa katsoa?

20 kommenttia:

  1. Sen voin kertoa, että elokuva ei ole läheskään yhtä paha kuin kirja, joten suosittelen elokuvaa vaikka olisi vähän herkempikin (tosin itse olen suuri kauhuelokuvafani, joten en ole varma kannattaako minun mielipiteeseeni tässä asiassa luottaa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuvaa on tosiaan aika moni suositellut, joten en usko, että ihan väärässä olet :D

      Poista
  2. En muista, että kirja olisi ollut mitenkään "paha" tai edes pelottava. Hyvä se joka tapauksessa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla, että eläydyin liikaa. Minusta kirja oli karmea, hyvällä tavalla karmea.

      Poista
  3. Uskallat katsoa elokuvan, sekin on taitavasti tehty ja Anthony Hopkins oli todella yököttävän loistava!

    Tuo puudelijuttu huvitti, koska asia joka on itsestäänselvyys itselle häiritsee itseäkin luvattoman paljon, jos se on kirjoitettu väärin tai vähän sinnepäin, muuten kirjan kokonaisuus ehkä oli liiankin yksityiskohtainen. Toisaalta isossa jutussa saattaa aina joku kohta rakoilla, koska kaikkea ei voi tietää eikä tule tarkistaneeksi ehkä aivan kaikkea ja virhe voi aina olla käännöksessäkin?

    Kirjan kansi on runollisen kaunis, kukahan lienee rustaillut? Paljon näkee "näköispainoksia" tästä hienosta ideasta valokuvaustasolla, lieneekö pääkallokiitäjää kuvattu tuossa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekevälle sattuu, eikä sille voi mitään :D Vika saattaa olla suomennoksessa, sillä englanniksi villakoira on poodle, joka kääntynee helposti puudeliksi.
      Tietysti (ex-)koiraharrastaja voi olla näissä turhankin tarkka. Saan halvauksen myös siitä, jos collieta kutsutaan lassieksi :D

      Poista
  4. Minusta tämä on yksi niistä harvoista kirja- elokuva -yhdistelmistä, joissa kumpikin toimii loistavasti, enkä pitänyt tarpeellisena edes verrata niitä toisiinsa. Punainen lohikäärme sen sijaan toimii mielestäni paremmin nimenomaan kirjana. On oikeastaan pelottavampi kuin Uhrilampaat. Kolmatta osaa en olekaan lukenut, ainoastaan nähnyt elokuvan, mutta vaikka siinä aivojensyöntikohtaus on jäänyt elävästi mieleen, niin muuten Jodie Foster on roolissaan niin lyömätön, että näyttelijättären vaihtaminen pilasi koko elokuvanautinnon.

    VastaaPoista
  5. Minulla on kauan (liki 20 vuotta) aikaa siitä, kun luin tämän kirjana ja se muistaakseni on tosiaankin hieno teos. Sen sijaan elokuvan olen nähnyt useasti ja nyt leffa on kirjaakin parempi. Takuulla uskallat katsoa sen!

    Komppaan Veraa kolmannesta osasta, onkohan sen nimi Hannibal?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten mä muistan kuulleeni, että aivojensyönti on tässä Uhrilampaissa? (Ihmettelin tosin, että missä muka...)
      Ensimmäinen on Punainen lohikäärme ja kolmas tosiaan Hannibal.

      Poista
  6. Kirjan lukemisesta on jo vuosia aikaa enkä muista sivuhenkilöitä tms, mutta päähenkilöiden välinen jännite on kyllä jäänyt mieleen. Pidin paljon ja tulen lukemaan vielä uudelleenkin. Elokuva sen sijaan oli jonkinasteinen pettymys, koska olen Vera Valan kanssa ihan eri linjoilla näyttelijävalinnoista: Jodie Foster ei sovi lainkaan mielikuvaani Claricesta! Sen sijaan Hannibalissa häntä näyttelevä Julianne Moore on nappivalinta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostavaa! En puutu noihin näyttelijävalintoihin. Paitsi sen verran, että Hopkins vaikuttaa hiton hyytävältä!

      Poista
  7. Minä olen katsonut elokuvan pariin otteeseen; se on hyytävyydessään klassikko. Mutta kirja on jäänyt lukematta, vaikka mielessäni on useasti käynyt, että Harrisin kirjoihin pitäisi tutustua. Mutta kun - sellaisella piipittävällä muksun äänellä -, maailmassa on niiiii-in paljon kiinnostavia kirjoja, että välillä tuntuu, että tarvitsisi vähintään seitsemän päätä, että ehtisi lukea kaiken mahdollisen. =D

    VastaaPoista
  8. Minäkin suosittelen katsomaan Uhrilampaat elokuvana, ei kuitenkaan ole kauheimmasta päästä :)

    Mainitun kolmikon lisäksi on vielä Nuori Hannibal, jonka tosin olen nähnyt vain elokuvana, mutta kirjakin kiinnostaa... Sarja ansaitsisikin uusintaluvun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä tulen tosiaan ehdottomasti lukemaan lisää :)

      Poista
  9. Uhrilampaat-leffassa tekee muuten loistavan roolisuorituksen myös Ted Levine. Ei uskoisi, että sama tyyppi on Monkissa, sen verran hyytävä on tarinan roistona :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä leffa on kaiketi katsottava! Sen verran vakuuttavaa tämä argumentointi on ollut!

      Poista
  10. Itse luen tällä hetkellä nuorta Hannibalia, josta olen aiemmin nähnyt myös elokuvan, ja nyt vasta alkoikin tehdä mieli lukea muutkin osat, vaikka en mikään kauhukirjallisuuden ystävä yleensä olekaan.

    Jos muut leffat on tehty yhtä hyvin kuin nuori Hannibal niin eivät varmana ole pettymyt. Nuori Hannibal ainakin menee elokuvana (siihen asti mitä olen lukenut) hyvin kirjan mukaan ja oikeastaan yhdessä vaiheessa, kun jatkoin kirjan lukemista piti oikein miettimällä miettiä, että mihin asti sitä nyt oikeasti olikaan lukenut kun kohtaukset piirtyivät elokuvan takia niin vahvasti mieleen. Lisäksi nuorta Hannibalia näyttelee Gaspard Ulliel, joka ainakin minusta on aivan ihana :)

    VastaaPoista