17. marraskuuta 2011

Marko Nenonen & Timo Kervinen: Synnin palkka on kuolema (1994)

Kustantamo: Otava
Sivumäärä: 287
Pisteet: 4½ /5
Mistä minulle: oma ostos

Noituushistoriaan tutustuminen jatkuu ja vuorossa oli Synnin palkka on kuolema - Suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700 -luvuilla. Nimensä mukaisesti tässä keskitytään lähinnä Suomessa tapahtuneisiin noitaoikeudenkäynteihin.

Tämä oli vielä kiinnostavampi kuin Nenoselta aiemmin lukemani kirja   Noitavainot Euroopassa - myytin synty. Tämä oli tietysti vielä vähän kansantajuisempi ja tuntui läheisemmältä Suomi-painotteisuudensa vuoksi. Tässä oli myös enemmän kuvia ja ulkoasu oli muutenkin viihteellisempi ja helposti lähestyttävämpi.

Ehdottomasti parasta tässä oli tarinat oikeudenkäynneistä ja oikeista ihmiskohtaloista. Antti Lieroinen, Erkki Juhonpoika "Puujumala",, Marketta Ristontytär Punasuomalainen ja monet muut tuntuivat todella eläviltä ja todellisilta. He ovat todellisia henkilöitä ja tämä teos onnistuu vakuuttamaan sen. Oli myös kiinnostavaa lukea noitumistavoista suolalukuineen, tyrien manaamisineen ja olutonnen vaikuttamisineen.

Kiinnostavia oli myös noituuden taustat, jotka tässä tulivat hyvin esiin. Noituussyytökset pohjautuivat usein riitatilanteeseen ja syytös oli siis kosto. Tietysti se oli harkittava tarkkaan, sillä aiheettomasta syytöksestä saattoi saada 40 markkaa sakkoja, mikä oli varsin iso raha. Jos ei ollut rahaa, niin sakko maksettiin ruumillisen kurituksen kautta.

Tilastot sinänsä olivat myös kutkuttavia. Suomessahan noituudesta on syytetty poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta ei se mitenkään ainutlaatuista ollut. Mm. Venäjä, Viro ja Islanti kuuluvat samaan joukkoon. Suomessa syytettiin noituudesta vuosina 1620-1700 noin tuhatta ihmistä ja heistä hiukan yli puolet oli miehiä. Usein vahingoittavasta noituudesta syytetty oli mies, mutta taikuus (parannukset ym. hyvä taikuus) ja noitasapatit olivat taas naisten hommia - näin karkeasti ottaen.

Nenonen ja Kervinen jo tässä vaiheessa tuovat esiin sen, että tarinat noitavainoista, inkvisitiosta, kammottavista kidutuksista ym. ovat aika liioiteltuja. Ei toki täysin perättömiä, mutta vahvasti liioiteltuja. Esimerkiksi aiemmin on väitetty, että koko Euroopassa noitavainojen uhreina kuoli miljoonia naisia. Karu totuus: "Eurooppa, jossa vuonna 1650 oli noin 100 miljoonaa asukasta, olisi tänään autio, jos miljoonia naisia olisi kuollut vainoissa."

Puoli pistettä rokotan samasta syystä kuin edellisessäkin Nenosen kirjan arvioinnissa; käsittämättömät otsikot. Tämä ei ollut ihan niin paha kuin se edellinen, mutta olisin kaivannut jälleen informatiivisempia otsikoita. Mm. nämä otsikot olivat ihan helmiä: "Mitä annat vasikkas kuolla, kun Jumala kotona on", "Kallista aikaa", "Irtiriehuva käräjäperkele" ja "Voin polttaa ne".
Kun sisällysluettelosta selaa tällaisia otsikoita, niin on vaikea löytää sitä hakemaansa aihepiiriä.

Jos noituus kiinnostaa vielä lisää, niin pikaisena lääkkeenä toimii vaikkapa Noitanetti, joka on Nenosen oma saitti.

3 kommenttia:

  1. "Mitä annat vasikkas kuolla, kun Jumala kotona on" ja "Irtiriehuva käräjäperkele" olisivat kyllä huikeita otsikoita kaunokirjallisuudessa mutta joo, tietokirjaan ei ehkä anna toivottavaa informaatiota...

    VastaaPoista
  2. Hih, tämä kirja on odottanut hyllyssä vissiin ilmestymisestään asti, mutta en ole koskaans aanut aikaiseksi lukea. Jospa nyt motivoituisin, kiinnostavalta vaikuttaa yhä :)

    VastaaPoista
  3. Tämä oli se kirja, jota aiemmin kyselin! Muistan, että oli tosi kiinnostava kirja, kun sen joskus luin. Ja kun olin kiinnostunut ko. asioista.

    VastaaPoista