29. huhtikuuta 2011

Päivä 29: Kirja, jota kaikki vihasivat mutta sinä pidit

Tämä onkin haastava. Edelleenkin 'vihata' sana on mielestäni liian voimakas, joten käsitellään sitä hiukan pehmeämmin.


Ensinnäkin tämä on pulmallinen siksi, että ystävissäni ja kirjablogisteissa on paljon erilaisia kirjamakuja. En keksi ainuttakaan kirjaa, jota kaikki muut olisivat inhonneet ja minä ainoana olisin tykännyt.

Sen olen huomannut, että opiskelijaystäväpiirissäni on vähemmän esim. kauhun ja fantasian lukijoita vielä näin aikuisiällä. Tuskin kukaan heistä erityisemmin ko. lajeja inhoaa, mutta melkoinen outolintu sitä tuntee olevansa tällä kirjamaulla siinä piirissä.

Opiskelumaailman ulkopuolella minä taas tunnun olevan harvinainen, kun pidän aidosti kotimaisista klassikoista kuten Seitsemän veljestä ja Eino Leinon Helkavirsistä. Tajusin vasta nyt, että hassulta näyttää kun Seitsemän veljestä on kauhukirjojen (King ja Koontz) välissä!

Mitään erityistä teosta en kyllä näin muuten voi nostaa esille. Toisin päin olisi helpompaa!

3 kommenttia:

  1. Minunkin valintani on Seitsemän veljestä! Ja Helkavirret on rautaa.

    VastaaPoista
  2. Kyllähän Seiska sopii mainiosti sinne Kingin ja Koontzin väliin. Pojathan rakastavat kunnon tarinoita, ja Aapo kertoo selkäpiitä karmivia kauhukertomuksia esim. kalveasta immestä tunnetuin seurauksin :)

    VastaaPoista
  3. Elma Ilona, näin on näreet!

    Kirsi, enpä tullut ajatelleeksi asiaa tuolta kantilta :D

    VastaaPoista