11. helmikuuta 2011

Franz Kafka: Nälkätaiteilija (1914-1924)

Suomennos: Aarno Peromies, Kristiina Kivivuori, Eeva-Liisa Manner
Kustantamo: Gummerus
Sivumäärä: 236
Pisteet: 3½ /5
Mistä minulle: lahja


Eräässä Kafkan pikku novellissa esiintyy omituinen elollinen laite, Odradek, josta sanotaan: "...kokonaisuus näyttää tosin mielettömältä, mutta omassa lajissaan täydelliseltä." Samantapainen tunne saattaa vallata myös Kafkan novellien lukijat. Niissä kiinnittää huomiota kummallisen aiheen erinomainen elävöittäminen ja kerronnan varma johdattelu. Vaikka Kafkan kertomukset liikkuvat usein mahdottoman alueella, on tapausten kehittely johdonmukaista ja ympäristön kuvaus realistista. Kafkan kertomatapaa sinänsä voi parhaiten tutkia hänen elinaikanaan ilmestyneistä novelleista. Ne ovat poikkeuksellisen hallittua työtä, kiinteästi kirjoitettuja ja tyystin epätotunnaisesti sommiteltuja.

Oma arvio:
Minun piti yhtä kurssia varten lukea Kafkan Muodonmuutos -novelli, mutta kun hyllyssäni kökötti kokonainen novellikokoelma, niin päätin samalla lukaista sen kokonaan. Nälkätaiteilija sisältää seuraavat novellit:
Tuomio
Muodonmuutos
Hiilisangolla ratsastaja
Selonteko akatemialle
Rangaistussiirtolassa
Kun Kiinan muuria rakennettiin
Metsästäjä Gracchus
Nälkätaiteilija
Maalaislääkäri

Tunnustan heti alkuunsa, ettei Kafka aukea minulle ihan kokonaan. Jotkut novellit, esimerkiksi Kun Kiinan muuria rakennettiin, menevät yli hilseen kovaa ja korkealta. Niissä ei mielestäni ole mitään vikaa, mutta en vain tajua jutun pointtia. Minun on kuitenkin helppo ymmärtää, miksi Kafka on niin arvostettu. Tunnelmanluojana hän on mestarillinen! Ja novellissa tiheän tunnelman rakentaminen ei onnistu ihan joka pojalta (eikä tytöltäkään).

Vaikuttavin oli Muodonmuutos. Kun Gregor Samsa aamulla herätessään huomaa muuttuneensa jonkinlaiseksi kuoriaiseksi, imaisee Kafka välittömästi lukijan mukaansa tuohon pieneen huoneeseen. Novelli on tapahtumarikas eikä anna hetkeksikään armoa lukijalle. Muodonmuutos pitää otteessaan loppuun saakka. Sain kyllä mahdollisesti ylimääräistä tunnelmantiheyttäjää valitsemalla lukunurkaksi maakilpikonnamme terraarion läheisyyden. Kun Tikru sieltä tuijotteli, niin väistämättä kävi mielessä, että kukakohan sekin parka oikeasti on...

Toisella tapaa vaikuttava oli Rangaistussiirtolassa. En ole mitään niin kuvottavaa, pelottavaa ja ahdistavaa lukenut aikoihin. Tämän rinnalla Stephen Kinginkin teokset tuntuvat lähinnä viattomalta lastenkirjallisuudelta. Tietyllä tapaa tästä tuli mieleen Maarit Verrosen Pimeästä maasta, vaikka se ei olekaan mikään kauhuteos. Tunnelma oli kuitenkin samantyylinen.

Pidin myös novelleista Tuomio, Maalaislääkäri ja Hiilisangolla ratsastaja (joka on julkaistu postuumisti). En ihan täysin tajunnut mistä kummassakin oli kysymys, mutta ne olivat silti mielestäni taidokkaita. Itse asiassa Tuomio on hyvinkin selkeä novelli, mutta silti se jäi kutkuttavalla tavalla avoimeksi. Hiilisangolla ratsastajassa avoimeksi jäi vain se, että kuka tai mikä oli se hiilisangolla ratsastaja. Ehkä omatunto? Maalaislääkäri taas kolkutteli niitä kauhuelementtejä. Kafkasta olisi tullut taatusti ihan mahtava kauhukirjailija! Tässäkin novellissa osa hahmoista jäi avoimiksi; keitä tai mitä ne olivat?

Selonteko akatemialle oli suorastaan hupaisa. Tarina kertoo apinasta, joka on kasvatettu ihmiseksi. Ei liene sattumaa, että ensimmäiseksi apinalle opetetaan piipun polttaminen ja ryyppääminen. Ihmisyyden ja eläimellisyyden vastakkainasettelu on kiinnostava ja Kafka tuntuu novellissa pohtivan sitä, että onko niillä loppujen lopuksi mitään eroa.

Kuten sanottua, tunnelman luojana Kafka on suvereeni mestari. Ei ihan äkkiseltään tule kovin montaa samanlaista lahjakkuutta mieleen. Vaikka kaikkia juttuja ja koukkuja en ymmärtänytkään, en koe itseäni kumminkaan petetyksi. Nälkätaitelija -novellikokoelman alussa on Kai Laitisen esipuhe, joka jonkin verran valaisee joidenkin novellien taustoja. Se helpottaa - tai sitten ei.

6 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus, kiitos :-)

    Oikein eläydyin tuohon maakilpikonnan tilanteeseen...

    VastaaPoista
  2. Se oli aikasta värisyttävä tilanne! Ja jos on vähänkään taipuvainen pelkotilalliseen krapulaan tms., niin silloin lienee syytä pysyä kaukana tästä kirjasta...

    VastaaPoista
  3. Lukion äidinkielenopettajani antoi aikanaan meille abeille läksiäisiksi listan 20 kirjasta, jotka kannattaisi lukea, jos ei muutakaan keksi. Yhdellä rivillä lukee "Franz Kafka: Muodonmuutos ja muita novelleja". Koska en juuri sillä nimellä kirjastosta kirjaa löydä, niin ehkä kyse onkin tästä kokoelmasta (tai sitten jostain, mistä tahansa, josta se Muodonmuutos löytyy). Tarkoitukseni on ollut käydä opettajan lista hiljalleen läpi, ja nyt alkoi tehdä mieli tarttua juuri tähän.

    VastaaPoista
  4. Käsittääkseni Muodonmuutos löytyy aika monesta kokoelmasta. Joskin tämä oli mielestäni aikasta hyvä kokoelma. Mulla on hyllyssä vielä toinen novellikokoelma Kafkalta, mutta silti lukioaikainen suosikkinovellini puuttuu; "Lain edessä". Se oli hyvin vaikuttava!

    VastaaPoista
  5. Mieltäni vaivaa kovin tuo, että kaikki pitäisi aina jotenkin "ymmärtää" kuoliaaksi. Miksi Kiinan muuri tai Maalaislääkäri tai Hiilisanko tulisi jokaiselle lukijalle erikseen räätälöidysti, valokuvantarkasti avata? Eikö riitä niiden unennäköä muistuttava viehätys, sumea logiikka, huumori? Niin juuri, huumoria Kafkan teoksissa nimenomaan on runsaasti - tosin usein myös huumorin ja kauhun tasapainoilua, kuten Oikeusjutussa, joka on eri kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enhän minä sanonut, että ko. novellit pitäisi avata! Maalaislääkäristä ja Hiilisangollaratsastajasta pidinkin juuri tuollaisina. Niiden jujuina näin nimenomaan sen, ettei kaikkea selitetä.
      Kiinan muuri meni yli hilseeni, mutta en silti rohkene esittää mitään "avausvaatimuksia".

      Poista