28. syyskuuta 2008

Reko Lundán: Tarpeettomia ihmisiä (2003)

Kustantamo: WSOY
Pisteet: 3½ /5
Mistä minulle: kirjasto

Takakansi:

Reko Lundánin uusin näytelmä sijoittuu nykyhetkeen, tapahtumapaikkoina ovat Helsingin Herttoniemi, Roihuvuori ja Pihlajisto. Näytelmä kertoo miehistä hermoromahduksen partaalla - ja naisista, jotka saavat tuntea seuraukset.

Oma arvio:

Kyseessä oli siis näytelmäteksti, eikä romaani, kuten arvioissani yleensä.
Tämä oli kuitenkin jo pelkkänä tekstinä niin proosamainen, että ajattelin naputella ajatuksiani tänne.

Näytelmän aihe on rankka (mitä Lundán pohti jo esipuheessa) ja se on rankka jo pelkkänä tekstinäkin. Harmittaa kyllä, etten ole tätä nähnyt näyttämöllä, jossa taitavat näyttelijät olisivat saaneet varmasti suuremman tunnelatauksen aikaan. Aiheena on siis perheväkivalta; sen syyt ja seuraukset. Sivujuonena on myös syrjähyppy ja sen syitä ja seurauksia.

TUULA: Kari hakkaa mua sillä roskispöntöllä ja sit kun se roskiskaapin ovi lähtee irti, sit sillä ovella. Mä luettelen mielessä missä järjestyksessä meidän kaupassa on vihannekset, tomaatti, kurkku, salaatti ja sit kaikki juurekset. Mä oon niinkun Kari kun ollaan sängyssä. Se joutuu mutiseen jotain rimpsuja ja laskee tapetin kukkia ettei se tulis liian aikaisin. Mä oon päässy ne juurekset melkein loppuun, kun se kaapin oven reuna osuu oikeen ilkeesti. Mä muistan taas mis mä oon ja mun on pakko alkaa ne vihannekset alusta. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin etten mä huuda ääneen vaik sattuu. Simo ei saa herätä.

Puistattavaa tekstiä. Puistattavaa siksikin, että se voisi olla niin totta. Ja onkin liian monessa perheessä.

On hienoa huomata, että jotkut näytelmätekstit elävät jo silkkana tekstinä. Aina ei näin ole. Esim. Kiven Nummisuutarit ei kolahtanut minuun vain tekstinä. Se pitäisi nähdä näyttämöllä. Kun taas Canthin Työmiehen vaimo kolahti vielä kovempaa kuin tämä Lundánin Tarpeettomia ihmisiä.


Silti joskus on kiva vain lukeakin näytelmätekstiä. Tilaa mielikuvitukselle on paljon. Joskus liikaakin.

2 kommenttia:

  1. Ohjaan tämän näytelmän kouluprojektina, opiskelen teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Eksyin vain tänne kun googletin Reko Lundánia. Minuakin teksti säväytti heti ja mielikuvia alkoi tulvimaan, siksi valitsin juuri tämän. EI mulla muuta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun piipahdit kommentoimaan! :)
      Ja onnea projektiin! Hienon ja vaativan tekstin olet valinnut.

      Poista