28. syyskuuta 2008

Pentti Haanpää: Nykyaikaa (1942)

Kustantamo: Otava
Sivumäärä: 150
Pisteet: 3/5
Mistä minulle: kirjasto

Tässäkään kirjastokappaleessa ei ole takakansitekstiä, joten jäätte jälleen vaille hienoa mainostekstiä ja joudutte tyytymään omaan subjektiiviseen arviooni.

Nykyaikaa on siis Haanpään novellikokoelma, jonka tematiikka pyörii Talvisodan ja Jatkosodan ympärillä.

Kokoelmasta löytyy 15 novellia:
Tuokioita
Miina ja helvetinkone
Vanki
Sotamies kyntää
Pyhiinvaellus
Syysilta teltassa
Loma
Vartiossa
Korsussa
Makuusäkki
Lintukauppaa
Jouluna v. 1941
Kirjeet
Haudalla
Korpimailla

Haanpäähän ei suhtautunut armeijaan kovinkaan myötämielisesti eikä pitänyt sotiakaan kovinkaan ihanteellisessa arvossa. Haanpään asenne kuultaa näistäkin novelleista voimakkaasti läpi. Sotiin suhtaudutaan karsaasti, tympeästi, halveksivasti. Poissa on runebergiläinen ihannointi. Sodassa on vain vaivoja; kylmä, nälkä, kolottavat paikat, epäluuloisuus, uskottomat vaimot... Pelkoa käsiteltiin yllättävän vähän, mutta ei sitä kokonaan oltu unohdettu. Päällimäiseksi mauksi jäi katkeruus.

Jätkämäiselle ja karkeahkollekin tyylilleen Haanpää on uskollinen. Luontokuvaus on vahvasti läsnä, ei maalailevaan sävyyn kuten Aholla ja Sillanpäällä, vaan karkeasti ja karusti veistellen.
Tukkijätkäkin vilahtaa kokoelman päätösnovellissa 'Korpimailla', joka on hitusen erilainen tässä joukossa.

'Korpimailla' -novellin päähenkilönä on nainen, Teerivaaran Anna, jonka näkökulmasta käsitellään sekä Talvi- että Jatkosota. Annasta luodaan tietynlainen suomalaisnaisen perustyyppi, jonka suurimpina murheina on eläinten jättäminen evakkomatkalle lähtiessä ja Teerivaaran "herrankukkaromaisuuden" menetys.
Pidin 'Korpimailla' -novellista kaikkein eniten.

Verrattuna Noitaympyrään, tämä oli minulle varsinainen pettymys. Ehkä sotakokemukset olivat Haanpäälle liian tuoreita (Jatkosotahan oli vielä käynnissä Nykyaikaa -kokoelman ilmestymisen aikaan) ja jäljelle vain kyynisyys ja karsaus. En tarkoita, että sodista pitäisi kirjoittaa vain ylevään sävyyn. Haanpäähän on tässä suhteessa vain realisti, hitusen vereslihalla oleva realisti. Novellikokoelman otsikkokin, Nykyaikaa, on hiukan ironiselta kalskahtava ilmaus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti